perjantai 4. tammikuuta 2013

Mari-täti neuloo (vai kutooko hän?)

Olen onnistunut elvyttämään pitkäaikaisen, mutta pitkään katkolla olleen harrastukseni, nimittäin neulomisen. Oikeastaan se on mielestäni nimeltään kutomista, mutta koulussa opin, että mattoja kudotaan ja sukkia neulotaan, niin kuin niin moni muukin on oppinut. Todellisuudessahan kyseessä on vain murre-ero.

Neulominen kuuluu rauhoittavimpiin ja rentouttavimpiin asioihin, mitä maa päällään kantaa. 

Olen lähestulkoon koko ikäni neulonut kaikenlaista pientä, taval-lisesti paksua lankaa paksuilla puikoilla. En ole koskaan yrittänytkään mitään suurempaa, mutta nyt aion tehdä itselleni neuletakin ohuesta langasta ohuilla puikoilla.

Suurhankkeeni valmistumisen edistämiseksi ja itseäni ilahdut-taakseni aioin raportoida edistymisestäni tässä blogissa säännöllisin väliajoin. Tähän mennessä olen luonut ensimmäiset silmukat, kutonut niistä joustinneuleella takakappaleen reunan ja aloittanut sileän neuleen. Olen hyvin ylpeä ja innoissani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti