Olen viime päivinä pitkästä aikaa lukenut varhaisaikuisuuteni suosikkikirjaa Mrs. Dalloway, jonka on tietenkin kirjoittanut iki-ihana Virginia Woolf. Monen aikalaisensa tavoin Woolf kuuluu niihin kirjailijoihin, jonka teksti virtaa tavalla, joka tarttuu väkisin. Woolfia luettua huomaa keskellä rautatieaseman ihmisvilinää pään pukevan itsekseen ajatukset sanoiksi tavalla, joka jäljittelee Woolfin viehättävää tajunnanvirtakerrontaa. Woolfia lukiessa elämä on hetken kauniimpi versio itsestään.
Lukiessani olen miettinyt, että jos ihminen lukee elämässään vain yhden modernistisen romaanin, niin sen tulisi hyvin mielellään olla juuri tämä. Hyvällä toisella sijalla on toinen ihana nainen eli D.H. Lawrencen Lady Chatterley, mutta sitä en lähtisi suosittelemaan aivan kenelle tahansa modernista romaanikirjallisuudesta kiinnostuneelle, vaan kenelle tahansa romanttisen kirjallisuuden ystävälle, joka haluaa tutustua modernistiseen romaaniin. Mutta Woolf sopii kenelle tahansa, joka tykkää lukea sellaisia kirjoja, jotka vaativat hieman aikaa ja hieman ajatusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti